Kohti Saksaa!

Tässä blogissa kerron kokemuksistani Weimarista, kauniista kulttuurikaupungista, jonne viimeinen työssäoppiminen lähihoitajan opinnoissani sijoittuu. Olen Heidi-Sofia ja olen opinnoissani suuntautunut sairaan hoitoon ja huolenpitoon. Minulle on iso juttu päästä näkemään suuren sairaalan, Sophien- und Hufeland-klinikan työskentelytapoja. Otin kv-vaihdon (kansainvälisyys-vaihto) muutenkin vastaan suurena haasteena, hyppynä pois mukavuusalueelta. Vierasta kieltä ja kaikkea. Samalla tulee tutuksi itäinen Saksa. Matkaan lähden opiskelukaverini, ystäväni, Essin kanssa. Uskon että reissu tulee olemaan huikea.

Matkamme alkoi siitä, kun Essin isä vei meidät tiistai aamuna Helsinki-Vantaa lentokentälle. Oltiin hyvissä ajoin, mutta lento oli vähän myöhässä. Todellinen lähtöaikamme oli 13.10. Berliinin koneet kun ovat kovin suosittuja! Parin tunnin lento meni kivasti nukkuessa, sillä olin valvonut melkein koko edellisen yön. Perillä Berliinin Tegelissä menikin tovi. Busseja Hauptbahnhofille (Pää-rautatieasema) lähti kylläkin 5 minuutin välein, mutta heti ei hiffattu mistä ne lähtivät. Ja kun hiffattiin, kyytiin ei päässyt seteleillä :D Meni 2 bussia ennen kuin oltiin saatu rikottua rahaa pienemmiksi kolikoiksi.  Odoteltiin Weimariin vievää junaa reilu tunti. Junan kuului lähteä klo. 16.27, mutta oli olikin vartin myöhässä. Saksan kaukoliikenteen liput oli yllättävän tyyriitä. Kamppanja "ale" oli 55,90€, normihinta yli 60€! Matkaan kuului vaihto Naumburgissa. Seikkailua oli jo sinänsä sekin, että oltiin alkumatka väärässä päässä junaa. Ei kai se muuten olisi haitannut, mutta saatiin kuulla että se pää jää pois Leipzigissä. Onneksi lipuntarkastaja kertoi siitä meille hyvissä ajoin. Hypättiin Lepzigin asemalla hetkeksi pihalle ja juostiin pikkupaniikissa oikeaan vaunuun. Oli helpompaa siirtyä ulkokautta, koska juna oli niin mahdottoman pitkä ja käytävät ahtaita. 

Weimarissa oltiin vihdoin illalla seitsemän jälkeen, paikallista aikaa. Yhteyshenkilömme Burkhart oli meitä siellä vastassa. Olimme melko väsyneitä koko päivän mittaisesta selviytymisestä perille asti, joten sovimme, että hän heittää meidät suoraan asunnollemme. Niin tosiaan, me oltiin Essin kanssa vuokrattu Airbnb:ltä kaunis asunto, aivan keskustasta. Ystävällinen ja lämminhenkinen vuokraemäntämme oli pihalla meitä vastassa. He sopivat yhteyshenkilömme kanssa, että hän voi tuoda meidät puoli kymmeneksi seuraavana aamuna klinikalle tutustumiskäynnille. Melko huomaavaista! Oli jo niin myöhä, että hyvät ruokakaupat eivät olleet enää auki. Oltiin väsyneitä ja nälkäisiä, niinpä vuokraemäntämme ehdotti, että tilataan ruokaa asunnolle. Saatiin hyvillä mielin käydä nukkumaan kauniiseen ja selvästi rakkaudella laitettuun majapaikkaamme.

Keskiviikkona tutustuimme sairaalaan Burkhartin opastamana. Allekirjoitimme työsopimukset, saatiin nimikyltit, työvaatteet ja kävimme tulevilla osastoillamme. Harjoittelupaikkani tulee olemaan gastroenterologisella osastolla. Lähdettiin sairaalalta hyvillä mielin, kun tiedettiin vihdoinkin minne konkreettisesti päädymme harjoitteluun. Loppupäivä olikin varattu kaupungin sekä bussiliikenteen tutustumiseen. Meillä menee kätevästi melko läheltä tästä keksustasta bussit klinikalle. Burkhart neuvoikin meitä hankkimaan viikkolipun, jolla voi suhata mennen tullen kaupunkia viikon ajan hintaan 12,70€

Kun tultiin takaisin keskustaan, tuli meille juttelemaan muuan paikallinen vanha mies saksaksi. Ja vaikka kuinka koitimme kertoa, ettemme häntä ymmärrä, niin juttua vaan piisasi ja piisasi. Kuuntelimme häntä tovin, mutta sitten liu-uimme kohteliaasti eteenpäin. Weimar on hellyyttävän kaunis, yli 60 000 ihmisen kaupunki. Täällä on myös kivasti nuoria, koska kaupungissa on yliopistoja, taideakatemioita ja muotoiluinstituutti Bauhaus. Rakennukset ovat somia ja kirkkoja, sekä puistoalueita on paljon. Kierreltiin ja kuvailtiin kaikkea mitä nähtiin. Vossikkakin nähtiin. Vuokraemäntämme oli aamulla mainostanut yhtä leipomoa kaupungin parhaaksi, joten käytiin tietenkin tarkistamassa se. Erilaisia leivoksia ja leipiä olikin vaikka millä mitalla, eikä hinnat olleet kovin pahoja. Sen jälkeen jaksettiin etsiä lähellä sijaitseva ostoskeskus Atrium, jossa oli ruokakauppoja ja vaate- sekä kenkäliikkeitä.  Tehtiin ruokaostokset ja painuttiin asunnollemme tekemään blogipäivityksiämme. Huomenna työt alkaa klo.7.00 ja päättyy klo.13.00. Tsüss! <3